Itsemurha yritys 148...

Käytiin kelkkailemassa ja pojat eivät taaskaan niitä korvia omistaneet, siis melkeen kopiksi auton kanssa mentiin... Tipuin myös kelkan kyydistä näyttävästin lumivallin takia, hengissä ja naarmuitta siittäkin selvittiin. Tulipahan nopeusenntäys rikottua heti kunnolla, 35.7 km/h.

Kävin myös tokoilemassa, Dexteri ihan ok. Nicu ja Horna sitten meni miten sattuu.
Huomasin vaan että pitäis niin paljon enemmän tehä työtä tuon Hornan tottiksen kanssa. Siellä on pohjat, mutta pitäis palaset hioa ja saaja kohdilleen. Yrittäisinkös siis vähän useammin ainakin Hornaa treenaamaan? Laiskuus vieläkin vaivannut, mutta kevät jo tuoksui pihalla ja sehän tarkoittaa että kisakausi lähestyy...

Ihanat koirat!

Mahtavat tottis-treenit takana, ettei se treeni-into vaan vahingossa löytynyt... Seurana Janne, Riikka ja Marikki. Tosin omiani hommailin, mutta häiriötä saatiin mukavastin.

Hornalla mukava vire koko tottiksen ajan. Hankala itse olla passiivinen kun koira niin iloisestin tekee töitä, mutta eikös se noin päin pidä mennäkin että koira tekee minusta aktiivisen eikä että minä teen siittä??
Seuruuta, suoria pätkiä ja hyviä täyskäännöksiä tuli tehtyä. Ei erikoisemmin haitannut miehet katolla eikä radio-ohjattavat autot Horniksen tottista.
Otettiin myös kaikki jättöliikeet, liikeestä maahanmeno ainoastaan tuotti ongelmia, se pariin kertaan otettiin.
Hyvä tokon luoksetulo loppuun.

Niculle sitä hiljaista seuruutaa, ei kovin paljoa tarvinut muistuttaa kun se muistu mieleen.
Otin kaukkarit kun Nicu oli ihmisten välissä, sekin meni hyvin. Hitaat vaihot, mutta tarkat.
Ruutua loppuun. Lähtökiljua pois, sitä ruudun hahmottamista, tarkkaa merkille menoa ja ruudulle lähettämisvihjeitä jne. Tässä Nicua häiritsi häiriöihmiset, niitä piti katsoa ja sitten mentiin välillä miten sattuu.

Dexteri oli niiiiin super tänään! Sitä tottiksen korjuuta taas, koira oli todella keskittynyt ja pato jopa ennen seuraamiseen lähtöä. Tästä on hyvä jatkaa. Ihuna Reksteri!!

Ystävänpäivä puruja.

Pitkästä aikaa mokken maistelua. Huomaa että pitkä tauko haittaa minua enemmän entä koiria, ei muista yhtään mitä on tehnyt tai mitä pitäis tehdä.

Hornalle otin ekana purut, yleensä aloitan Dexillä. Ihan ok, sitä työstettiin kun tahtoo edessä haukkuessa näppiä hihaa.
Hornis sai myös purujen jälkeen käydä tumpun kanssa taistelemassa mokken kanssa, vähän varoen vieläkin sinne menee. Eteenpäin mennyt kyllä tuosa, ennen ei olis mennyt laisinkaan takasin taistelemaan.
Pari irrotusta, oli ok ja loppuun pako. Sen kanssa sain tapella että sain koiran oikeaan asentoon paossa, tuppaa kääntymään maalimiehen päin. Vaatisi sitä jo nytten suoraan siinä, helpottaa joskus kisoissa jos sinne asti edes päästään.

Dexterin kanssa sitten en yhtään malttanut itse rauhoittua siihen ohjaamiseen. Nopeassa tahdissa vaan värkkäsin ja koira alko meneen rauhattomaksi. Pitäisi malttaa odottaa että koira hiljenee ja rauhoittuu ennen kun mitään teen. Tuo oli itsellä päässyt unohtumaan ja se mitä ollaan viimeksi selkäkuljetuksessa tehty. Otettiin sillä tavoin että pakitin koiran kanssa ja itse kuljin viistoon koirasta pois. Eihän se yhtään tarjonut kontaktia siihen jalkaan. Piti palata vähän taaksepäin ja paikalla kääntyillä että sain sen mitä tahdoin. Harmittaa vähän epäjohdonmukainen ohjaaminen ja huonostin suunnitellut treenit.
Ensikerralla parempaa suunnittelua!


Otettiin myös sivulle kutsumisia haukusta, ihan ok, pikkasen piti muistutella että loppuun asti pitää tulla. Palkittiin sillä että mokke tuli palkkaan heti kun koira tuli sivulle, ihan hyvin toimi tuolleen.

Missä se treeni-into on?!!

Minun treeni-into on mennyt totaalisestin hukkaan. Maalis-ja huhtikuulle olen paria tokokoettakin katsellut, mutta sitä treenaamista pitäisi myös silloin harkita vakavastin... Työt ja koulu vaikuttaa tuohon varmastin, en vieläkään ole tottunut tuohon työrytmiin. Melkeen viikon vapaita on kun noin pitkiä työpäiviä teen, mutta menee ensimmäiset päivät siihen kun tokkurassa olen.

Kelkkailemassa olen vain käynnyt jos pakkaset sallivat. Eilen tuli 7 km lenkki tehtyä, keskinopeus oli 14 km/h. Dexteristä meinasin lapaset tehdä taas vaihteeksi, vasen ja oikea oli taas hukassa.

Jos tukasta itsensä kentälle raahaisi, kun pari vapaapäivää vielä jäljellä ja pakkasetkaan eivät esteenä ole..

Pakkasta...

Eipä ole tullut mitään erikoisemmin koirien kanssa touhuttua kovien pakkasten takia. Eilen kun pakkaset lauhtu 5 asteeseen ja pieni lumimyrsky oli lähdettiin kelkkailemaan.
13 km tuli matkaa reissulle, huippunopeus 31.4 km/h ja keskinopeus 11.7 km/h.

Tänään olikin pakkaset taas 20 asteessa kun töistä pääsin. Loppuisi jo pakkaset, kun sitä tokoa pitäisi jo kovastin alkaa veivaamaan oman ja koirien mielenterveyden kannalta..