Treeni-into löytyi taas joulun jälkeen, joulu meni syödessä ja nukkuessa. Olen tokoilemassa ja agiliitämässä käynyt, en ole laiskana vaan kirjoittanut treeneistä mitään. Uusi opetuslapsikin tullut minun ilokseni, mali narttu Piina, Kooman lapsukainen. Vähän eri puusta veistetty koira, terävyyttä on enemmän selkeästin.
Otin parit leikit eilen Piinalle. Ensimmäinen kerta meni oikeen mukavastin, koira tulee haastamaan pallon kanssa mielellään ja saalistaa palloa hyvin. Ehkä hivenen varovaisestin ottaa palloon kiinni. Korjautuu tuokin ajan kanssa kun varmuutta saa. Toinen erä menikin sitten taistelemalla, hirveä kokeilemisen tarve koiralla koko ajan. Saattaa näpeille purra, lähtiä pallon kanssa karkuun ja ei tahtonut irroittaa pallosta. Ensimmäisellä kerralla nähtävästin tutustui vain ja seuraavalla kerralla kun tutuksi oli tullut alkoi tuo kokeileminen. Kahdella pallolla tein ja määrätietoisestin irroitukset tein ja pallopalkka vahvistukseksi heti kun írrotti. Näpeille puremisesta kielsin ja karkuun lähtemiset estin liinan päälle polkaisemalla. Pitää muistaa pitää vaan aina kun tottista teen liina koiralla. Todella kiero paskiainen kyllä, pitää todella tarkka sen kanssa olla että mitä saa tehdä ja mitä ei. Agilityyn siittä tulee kyllä todella nopea koira minulle, uusia haasteita selvästikin.
Dexterille otin tunnarikapuloita, jos vidoin ja viimein saisi sen liikkeen kuntoon sille. Kiitoksia Hennalle kun jaksoi pulikoita minulle pistää.
Otin alkuun vaan muutamalla kalikalla, hajustin haettavan kunnolla, navuissa ja kääsissä pyörittelin kunnolla sen. Koira haki oman todella hyvin, ihmeen hyvin siihen nähden ettei haistellut yhtään kalikoita. Tein sitten muutamaan kertaan niin että vähemmällä hajustamisella haetutin ja sain sille virheitä aikaan. Sain myös tuolla sen että pariin kertaan oikeastin haisteli minkä toi. Nähtävästin pystyy haistelemaan hyvin nopeastin oikean kalikan. Tunnari-treenit pitää nytten tehdä niin että haetutan sillä niitä helppoja hakuja että tulee varmuutta ja sitten vaikeita että joutuu tarkkana olemaan mitä sieltä tuo. Todella hyvä treeni.
Horna otti tokon luoksetulon, pitää aina välillä muistutella sitä kun pyrkii istumaan nousemaan minun pois kävellessä, tiedä sitten mikä syynä tuohon. Onko niin että jää huonoon makuasentoon ja sen takia korjaa itsensä istumaan. Seisominen onnistui siinä mielessä ettei askelia ottanut yhtään pysähtymisen jälkeen, reakoi välittömästin käskyyn ja tulee hyvällä vauhdilla luokse. Ainut että olisi saanut pysähtyä nopeammin. Maahanmeno meni taas niin että liike pysähtyi aikasemmin, tosin vauhtia vähemmän, laukalla kuiteskin. Pysähtyi seisomaan josta sekunnin miettimisen jälkeen meni itsenäisestin maahan ja vahvistin sen heti.
Kaukoja myös, edelleen tein istumasta seisomista, Henna naksutteli kun koira vaihtoi hyvin asentoa. Kauvempana kun olin tuppasi ottamaan askeleen eteenpäin. Seisomasta istumaan otin muutaman niin että kädellä ohjasin koiran istumaan. Hornalle luontaisempaa siirtää takajalat alle entä etujalat. Tuosa tulee varmastin työtä olemaan että saan tuon uuden käyttäytymisen koiralle opetettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti