En myöskään yleensä treenattaviin kiinny tuolla tavoin, treenasin kuin omaani sitä koiraa. Tuon tilanteen myötä tuli Nicukin niin mieleen...
Kovaa taistelua olen saanut tehdä itseni kanssa etten pentua ole ottanut, tekisi periaatteessa hyvää itselle. Jäänyt niin suuri paikka tyhjäksi kun noita koiria kuollut niin lyhyen ajan sisällä. Sain hillittyä itseni ainaskin toistaiseksi, noitten kanssa vielä niin paljon töitä.
Suuri on ikävä koiria jotka pois ovat menneet...
Nytten olen poikien kanssa vaan pikku tokoilua ottanut omassa pihassa. Noudon loppuasentoa tehnyt. Hornalle valmiiksi. Siinä vieläkin työtä. Kaukoja molemmille, niissä on paljon työtä kuiteskin aina. Tuppaa Dexiltäkin unohtumaan aina ne. Vetotouhuja ottanut myös pikkasen koirille, nytten ostin koirille joululahjaksi hiihtoromppeet että joulun jälkeen aletaan sellaistakin treenailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti